Moni suomalainen miettii vuoden veroprosentteja katsoessaan, paljonko sitä kirkollisveroa oikein menee. Vastaus ei ole aivan yksiselitteinen, sillä summa riippuu sekä tuloista että seurakunnasta. Vuonna 2023 keskiverto ansiotuloja saava luterilaisen kirkon jäsen maksoi kirkollisveroa 415 euroa vuodessa – mutta luku vaihtelee huomattavasti asuinpaikan mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi kirkollisveron määrän, tulorajan ja sen, kannattaako erota kirkosta 2025.
Keskimääräinen kirkollisvero 2023: 415 euroa vuodessa ·
Kirkollisveroprosentti vaihtelee: 1–2 % tuloista ·
Suurin kirkollisveroprosentti (Helsinki): 2,0 % ·
Pienin kirkollisveroprosentti: 1,0 % ·
Kirkollisveron piirissä olevat jäsenet: noin 3,7 miljoonaa suomalaista
Pikakatsaus
- Keskimääräinen kirkollisvero 2023: 415 euroa vuodessa (Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi))
- Kirkollisveroprosentti seurakunnittain 1,0–2,0 % vuonna 2025 (Verohallinto (vero.fi))
- Tarkka tuloraja, jolloin kirkollisveroa ei peritä, riippuu henkilökohtaisista vähennyksistä (Verohallinto (vero.fi))
- Kirkollisveroprosentit muuttuvat vuosittain seurakuntien päätösten mukaan (Verohallinto (vero.fi))
- Vuonna 2025 luterilaisen kirkon keskimääräinen veroprosentti on 1,7 % (Yle uutiset)
- Ortodoksisissa seurakunnissa keskimäärin 1,95 % vuonna 2025 (Suomen ortodoksinen kirkko (ort.fi))
- Kirkosta eroaminen vuoden 2025 loppuun mennessä vähentää kirkollisveron seuraavalta vuodelta (Helsingin seurakunnat)
- Seurakuntien veroprosentit vahvistetaan vuosittain – tarkista oma seurakuntasi (Helsingin seurakunnat)
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Keskimääräinen kirkollisvero 2023 | 415 euroa vuodessa (Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi)) |
| Kirkollisveroprosentti vaihteluväli | 1–2 % tuloista (Verohallinto (vero.fi)) |
| Suurin luterilainen kirkollisveroprosentti 2025 (Helsinki) | 2,0 % (Kirkko ja kaupunki) |
| Pienin luterilainen kirkollisveroprosentti 2025 (useat maaseutuseurakunnat) | 1,0 % |
| Keskimääräinen luterilainen kirkollisveroprosentti 2025 | 1,7 % (Yle uutiset) |
| Ortodoksinen kirkollisvero keskimäärin 2025 | 1,95 % (Suomen ortodoksinen kirkko (ort.fi)) |
| Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa 2025 | 1,0 % (Kirkko ja kaupunki) |
| Lempäälän seurakunta 2025 | 1,45 % (Lempäälän seurakunta) |
| Hollolan seurakunta 2025 | 1,70 % (Hollolan seurakunta) |
Kirkollisveron vaihteluväli on laaja – ero pienimmän ja suurimman prosentin välillä voi tarkoittaa satojen eurojen eroa vuodessa.
Paljonko pitää maksaa kirkollisveroa?
Kolme tekijää määrää lopullisen summan: tulotaso, asuinseurakunta ja se, kuuluuko kirkkoon. Keskimääräinen vuosimaksu on 415 euroa, mutta pienituloisella summa voi olla paljon pienempi.
Keskimääräinen kirkollisvero 2023
- Evankelis-luterilaisen kirkon jäsen maksoi keskimäärin 415 euroa vuonna 2023 (Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi))
- Summa lasketaan kertomalla verotettava ansiotulo seurakunnan tuloveroprosentilla.
Kirkollisveroprosentti seurakunnittain
Prosentti vaihtelee 1,0 %:n ja 2,0 %:n välillä. Pääkaupunkiseudulla se on alhainen – Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 1,0 % – kun taas monilla maaseutuseurakunnilla prosentti on lähempänä 2,0 %. (Kirkko ja kaupunki -lehti)
Kirkollisverolaskurin käyttö
- Eroakirkosta.fi tarjoaa laskurin, johon syötetään tulot ja asuinpaikka – ja se näyttää oman kirkollisveron määrän.
- Laskuri perustuu seurakuntien julkisiin veroprosentteihin, mutta tarkka summa vahvistuu vasta veroilmoituksessa.
Keskiverto jäsen maksaa 415 euroa vuodessa, mutta omat lukemasi voivat olla 200–600 euroa riippuen seurakunnasta ja tuloista.
Ilmiö: asuinpaikka painaa vaakakupissa jopa enemmän kuin tulotaso.
Meneekö kirkollisvero eläkkeestä?
Kyllä, kirkollisvero peritään eläkkeestä samalla tavalla kuin palkasta. Eläketulosta vähennetään kirkollisvero ennakonpidätyksenä, ja veroprosenttiin vaikuttaa asuinkunnan seurakunnan tuloveroprosentti. (Verohallinto (vero.fi))
Eläketulot ja kirkollisvero
Eläke on ansiotuloa, joten se on kirkollisveron alaista. Jos olet kirkon jäsen, seurakuntasi veroprosentti lisätään kokonaisveroprosenttiisi.
Veroprosentti eläkkeestä
Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten eri seurakuntien veroprosentit vaikuttavat eläkeläisen kirkollisveroon.
| Esimerkkitapaus | Tulot | Seurakunnan veroprosentti | Kirkollisvero vuodessa |
|---|---|---|---|
| Eläkeläinen Helsingissä | 24 000 € | 1,0 % | 240 € |
| Eläkeläinen maaseutuseurakunnassa (2,0 %) | 24 000 € | 2,0 % | 480 € |
Ero voi olla jopa 240 euroa vuodessa – pelkästään seurakunnan valinnan perusteella.
Merkitys: eläkeläiselle tämä ero voi vastata usean kuukauden lääkekuluja.
Onko järkevää erota kirkosta?
Taloudellinen säästö on selvä: keskimäärin 400 euroa vuodessa. Mutta samalla menettää seurakunnan palvelut, kuten hautausavun ja diakoniatyön.
Eroamisen taloudelliset vaikutukset
- Säästö: noin 400 euroa vuodessa (Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi))
- Jos eroaa vuoden 2025 loppuun mennessä, kirkollisveroa ei peritä enää vuonna 2026 (Helsingin seurakunnat)
Kirkollisveron säästö
Säästön suuruus riippuu tuloista ja seurakunnasta. Pienituloinen säästää vähemmän, hyvätuloinen enemmän. Eroakirkosta.fi-palvelun kautta on eronnut jo yli 862 000 henkilöä lokakuuhun 2025 mennessä (Eroakirkosta.fi).
Muut tekijät (hautaus, yhteisö)
Kirkosta eroaminen tarkoittaa, että menetät oikeuden seurakunnan järjestämiin hautauksiin ja muihin palveluihin. Toisaalta voit liittyä takaisin myöhemmin.
Eroaminen on henkilökohtainen päätös, johon vaikuttavat sekä talous että arvot – älä tee sitä pelkästään laskimen perusteella.
Vaikutus: taloudellinen säästö on tosiasia, mutta menetys voi olla muutakin kuin rahaa.
Milloin ei tarvitse maksaa kirkollisveroa?
Poikkeuksia on useita. Jos tulot jäävät alle verotuksen perusvähennyksen rajan, kirkollisveroa ei peritä. Myöskään ne, jotka eivät ole kirkon jäseniä, eivät maksa. Tietyt tulolajit, kuten päivärahat, voivat olla vapautettuja. (Verohallinto (vero.fi))
Tuloraja
Tuloraja ei ole tarkka summa, sillä se riippuu henkilökohtaisista vähennyksistä. Käytännössä jos vuositulot ovat alle noin 3 000–4 000 euroa, kirkollisveroa ei peritä.
Ei jäsenyyttä
Henkilö, joka ei kuulu rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, ei maksa kirkollisveroa. Sen sijaan hän maksaa yleistä kunnallisveroa.
Poikkeukset eri tulolajeissa
Esimerkiksi opintotuki, lapsilisä ja asumistuki eivät ole veronalaista tuloa, joten niistä ei peritä kirkollisveroa.
Päätelmä: matalilla tuloilla kirkollisvero voi jäädä kokonaan pois – tarkista oma tilanteesi vero.fi:stä.
Onko kirkollisverossa tuloraja?
Kyllä, mutta se ei ole kiinteä euromäärä. Tuloraja määräytyy verotuksen perusvähennyksen perusteella, joka on noin 3 000–4 000 euroa vuodessa.
Tulorajan määritelmä
Verotuksen perusvähennys on valtakunnallinen, mutta koska kirkollisveroprosentti vaihtelee, lopullinen summa, jolla veroa aletaan periä, voi olla eri seurakunnissa.
Miten tuloraja vaikuttaa veroon
Jos tulot jäävät alle perusvähennyksen, kirkollisveroa ei peritä lainkaan. Jos tulot ylittävät rajan, veroa maksetaan vain ylittävältä osalta.
Esimerkkejä tulorajan vaikutuksesta
- 2 000 euron vuosituloilla ei peritä kirkollisveroa (alle perusvähennysrajan).
- 4 500 euron vuosituloilla kirkollisvero voi olla noin 15–30 euroa, riippuen seurakunnan prosentista.
Hyödyt
- Seurakunnan tarjoamat palvelut (hautaus, diakonia, lasten- ja nuorisotyö)
- Mahdollisuus osallistua seurakunnan päätöksentekoon
- Yhteisöllisyys ja tuki kriisitilanteissa
Haitat
- Kustannus keskimäärin 415 euroa vuodessa
- Vero menee, vaikka et käyttäisi palveluita
- Alueelliset erot: suurissa kaupungeissa veroprosentti alhaisempi, maaseudulla korkeampi
Vahvistetut faktat
- Kirkollisvero lasketaan seurakunnan tuloveroprosentin perusteella (Verohallinto (vero.fi))
- Keskimääräinen kirkollisvero 2023 on 415 euroa (Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi))
- Kirkollisvero peritään eläkkeestä samalla tavalla kuin palkasta (Verohallinto (vero.fi))
Mikä on epäselvää
- Tarkka tuloraja, jolloin kirkollisveroa ei peritä, riippuu henkilökohtaisista vähennyksistä
- Tulevat muutokset kirkollisveroprosenteissa vuosittain
Kirkollisvero on veroa, jonka maksavat uskontokuntien jäsenet. Se lasketaan seurakunnan tuloveroprosentin perusteella.
Verohallinto (vero.fi) – virallinen vero-ohje
Keskimäärin kirkollisvero oli vuonna 2023 hieman yli 400 euroa maksajaa kohti.
Keskiverto ansiotuloja saava luterilaisen kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa 415 euroa vuodessa (vuoden 2023 tilanne).
Evankelis-luterilainen kirkko (evl.fi)
Lopulta kirkollisvero on monelle suomalaiselle merkittävä menoerä, mutta sen määrä ja vaikutukset vaihtelevat suuresti. Jos harkitset kirkosta eroamista, tehdas se ennen vuodenvaihdetta säästääkseen seuraavan vuoden verot. Päätös kannattaa kuitenkin tehdä harkiten: kirkon jäsenyys tuo mukanaan myös palveluita ja yhteisöllisyyttä. Toimituksen huomautus: Tämä artikkeli perustuu julkisiin lähteisiin eikä ole veroneuvontaa.
Kirkollisveron tarkka määrä riippuu kunnasta ja verovuodesta, ja voit tutustua tarkempiin lukuihin tutustumalla kirkollisveron 2025 summat ja laskenta -oppaaseen.
Usein kysytyt kysymykset
Miten kirkollisvero ilmoitetaan veroilmoituksessa?
Kirkollisvero näkyy valmiiksi täytetyssä veroilmoituksessa esitäytettynä tietona. Jos olet kirkon jäsen, seurakuntasi veroprosentti on jo huomioitu ennakonpidätyksessä.
Voinko vähentää kirkollisveron verotuksessa?
Kirkollisvero on vähennyskelpoinen ansiotuloverotuksessa, mutta se vähennetään suoraan verosta, ei tulosta. Käytännössä se on jo huomioitu veroprosentissasi.
Mitä tapahtuu, jos en maksa kirkollisveroa?
Kirkollisvero on lakisääteinen vero, ja maksamatta jättäminen johtaa veronkorotuksiin ja perintään. Vero peritään ennakonpidätyksenä palkasta tai eläkkeestä.
Miten kirkollisvero määräytyy eri uskontokunnissa?
Evankelis-luterilaisessa kirkossa veroprosentti on 1,0–2,0 % vuonna 2025. Ortodoksisessa kirkossa se on 1,75–2,25 %. Muilla rekisteröidyillä uskonnollisilla yhdyskunnilla on omat prosenttinsa.
Onko kirkollisvero pakollinen kaikille jäsenille?
Kyllä, kaikki evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet, jotka maksavat kunnallisveroa, maksavat myös kirkollisveroa. Pienituloiset voivat olla vapautettuja.
Miten kirkollisvero muuttuu, jos muutan toiseen seurakuntaan?
Uuden seurakunnan veroprosentti tulee voimaan muuttokuukauden jälkeisestä kuukaudesta alkaen. Kannattaa tarkistaa uuden asuinalueen prosentti etukäteen.
Miten kirkollisvero vaikuttaa veronpalautuksiin?
Kirkollisvero vähentää maksettavaa veroa, joten se voi pienentää veronpalautusta tai lisätä jäännösveroa. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa kokonaisverotukseen.