Jos olet koskaan miettinyt, kuinka paljon sijoituksistasi jää käteen osinkojen muodossa, tiedät, että verotus tekee laskelmista nopeasti monimutkaisia. Suomessa pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden osingot verotetaan eri tavoin, ja ero voi olla yllättävän suuri. Vuonna 2026 voimassa olevat säännöt tekevät asiasta entistä ajankohtaisemman: pörssiyhtiöstä 85 prosenttia osingosta on verovapaata, kun taas listaamattomassa yhtiössä verovapaus riippuu nettovarallisuudesta ja 150 000 euron rajasta. Osinkolaskuri on työkalu, joka auttaa vertailemaan näitä kaavoja käytännössä – ennen kuin teet päätöksen, mihin sijoitat.
Osinkojen veroprosentti pörssiyhtiöille: 25,5 % (85 % verovapaata, 15 % verotettavaa) ·
Osinkojen veroprosentti listaamattomille yhtiöille: 7,5 % – 28 % riippuen nettovarallisuudesta ·
Keskimääräinen osinkotuotto Helsingin pörssissä: 3–5 % vuodessa
Pikakatsaus
- Pörssiyhtiöistä 85 % osingosta on verovapaata (Veronmaksajain Keskusliitto)
- Listaamattomissa yhtiöissä 8 % nettovarallisuudesta on verovapaata 150 000 euroon asti (Vero.fi)
- 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen (Vero.fi)
- Tulevat verolakimuutokset voivat vaikuttaa osinkoverotukseen tulevaisuudessa
- Yksittäisen yhtiön osingon määrää ei voida taata etukäteen
- Osinkolaskureiden tarkkuus riippuu syötetyistä tiedoista
- 2025: Viimeinen vuosi ennen vuoden 2026 veromuutoksia
- Tammikuu 2026: Ensimmäiset osingot maksetaan vuodelle 2026
- Yhtiökokouskausi keväällä 2026: Osinkoehdotukset vahvistetaan
- Osinkolaskurit päivitetty vuodelle 2026
- Veroprosentit ja rajat ovat voimassa
- Sijoittaja voi vertailla nettotuottoa eri yhtiöissä
Tämä taulukko kokoaa keskeiset verotustiedot yhteen vertailukelpoiseen muotoon.
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Pörssiyhtiön osingon veroprosentti | 25,5% |
| Listaamattoman yhtiön osingon veroprosentti (8 % nettovarallisuus) | 7,5% |
| Verovapaa osuus pörssiyhtiössä | 85% |
| Verovapaa osuus listaamattomassa yhtiössä | 8 % nettovarallisuudesta, max 150 000 € |
| Keskimääräinen osinkotuotto | 3–5 % |
| Osinkolaskurin ensisijainen käyttö | Nettotuoton laskeminen verojen jälkeen |
Paljonko osingoista pitää maksaa veroa?
Suomessa osinkoverotus jakautuu kahteen päähaaraan riippuen siitä, onko kyseessä pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö. Ero on merkittävä, ja se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon sijoituksistasi jää lopulta käteen.
Pörssiyhtiöiden osinkoverotus
Pörssiyhtiöistä saatu osinko verotetaan yksityishenkilön pääomatulona. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan 85 prosenttia osingosta on veronalaista tuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos saat esimerkiksi 1000 euroa osinkoa pörssiyhtiöstä, vain 150 euroa on verotettavaa tuloa.
Pörssiosinkojen vero vastaa pääomatuloveron 25,5 prosentin kantarastetta. Taloustaito toteaa, että yhteisöverokanta Suomessa on 20 prosenttia, mikä vaikuttaa yhtiön maksamaan osinkoon ennen kuin se jaetaan osakkeenomistajille.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus
Listaamattoman yhtiön osingot verotetaan monimutkaisemman kaavan mukaan. Vero.fi:n mukaan kun listaamattoman yhtiön osinko on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, 25 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa.
Kun listaamattoman yhtiön pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa. Ylittävästä osasta kuitenkin 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja vain 15 prosenttia verotonta.
Verovapaan osingon rajat
Vero.fi:n mukaan 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen. Tämä tarkoittaa, että jos omistat osakkeita useammassa listaamattomassa yhtiössä, kukin yhtiö lasketaan erikseen 150 000 euron rajaa tarkasteltaessa.
Listaamaton yhtiö pidättää maksamastaan osingosta 7,5 prosentin ennakonpidätyksen 150 000 euroon asti ja sen ylittävästä osasta 28 prosenttia. Veronmaksajain Keskusliitto vahvistaa tämän laskentakaavan.
Pörssisijoittaja maksaa 25,5 prosentin veroa 15 prosentista osingosta, kun taas listaamattoman yhtiön sijoittaja maksaa veroa 25 prosentista pääomatulo-osingosta 150 000 euroon asti. Ero pörssin hyväksi on selkeä, jos osingot ylittävät tietyn kynnyksen.
Yli 8 % osakkeen arvosta maksettava osinko
Jos listaamattoman yhtiön osinko ylittää 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, 75 prosenttia osingosta on veronalaista ansiotuloa ja vain 25 prosenttia verovapaata tuloa. Tämä tekee yli 8 prosentin tuotosta huomattavasti kalliimman verojen osalta, sillä ansiotulon veroaste voi nousta jopa 50 prosenttiin.
Taloustaito kuvaa listaamattoman yhtiön osinkoa pääomatulona verotettaessa verorasitukseksi 32,5 euroa, mikä vastaa 26 prosentin rasitusta tuloksesta. Tämä on hyvä muistisääntö vertailtaessa pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden todellista verorasitusta.
Sijoittajan kannattaa huomioida, että listaamattomien yhtiöiden korkeampi verorasite aktivoituu automaattisesti, jos osinko ylittää 8 prosentin matemaattisen arvon.
Mikä yhtiö maksaa parhaat osingot?
Osinkotuoton vertailu ei ole yksinkertaista, sillä tuotto riippuu osakkeen hinnasta, yhtiön maksamasta osingosta ja verotuksesta. Keskimääräinen osinkotuotto on 3–5 prosenttia vuodessa, mutta parhaat maksajat voivat ylittää tämän selvästi.
Korkeimman osinkotuoton yhtiöt Helsingin pörssissä
Helsingin pörssin suurimmat osingonmaksajat löytyvät tyypillisesti vakaista toimialoilta, kuten energia, kiinteistösijoittaminen ja teollisuus. Näiden yhtiöiden osakekurssit voivat olla korkeita, mutta suhteutettuna osinkoon tuotto voi olla houkutteleva.
Osinkojen kestävyys ja kasvu
Parhaat osingot eivät aina tarkoita korkeinta tuottoa. Sijoittajan kannattaa tarkastella osingon kestävyyttä: yhtiö, joka maksaa tasaista osinkoa vuodesta toiseen, voi olla arvokkaampi kuin yhtiö, joka tarjoaa korkean osingon mutta leikkaa sitä seuraavalla hetkellä taloudellisen paineen alla.
Listaamattomien yhtiöiden osingot sijoittajalle
Listaamattomien yhtiöiden osingot voivat olla houkuttelevia erityisesti pienille yrittäjille ja yrittäjäperheille, jotka omistavat yhtiön osakkeita. Verovapaus 150 000 euroon asti tekee listaamattomasta yhtiöstä houkuttelevan vaihtoehdon tietyissä tilanteissa, vaikka osingon suuruus voi olla vaikeampi ennustaa kuin pörssiyhtiöissä.
Verovapauden hyödyntäminen edellyttää, että sijoittaja seuraa aktiivisesti oman yhtiönsä nettovarallisuuden kehitystä ja osingon määrää suhteessa matemaattiseen arvoon.
Mistä summasta lasketaan osinko?
Osinkolaskurin käyttö edellyttää ymmärrystä siitä, mistä summasta osinko todellisuudessa lasketaan. Tämä vaihtelee yhtiön tyypin mukaan.
Osinko osaketta kohden
Osinko ilmoitetaan euroina per osake. Tämä on perusluku, josta kaikki laskelmat alkavat. Esimerkiksi jos yhtiö maksaa 2 euroa osaketta kohden ja omistat 100 osaketta, bruttotuotto on 200 euroa.
Osingon määräytyminen yhtiön tuloksesta
Osingon määrä vahvistetaan yhtiökokouksessa, ja se perustuu yleensä yhtiön tilinpäätökseen. Yhtiön hallitus esittää osingon suuruuden, ja osakkeenomistajat äänestävät sen puolesta tai sitä vastaan.
Osinkolaskurin käyttö summan arvioinnissa
Osinkolaskuri laskee tuoton sijoitetulle pääomalle huomioiden verotuksen. Syöttämällä osakkeiden määrän, osingon per osake ja yhtiön tyypin saat selville, kuinka paljon jää käteen verojen jälkeen.
Yhtiön tilinpäätöstiedot auttavat arvioimaan osingon kestävyyttä, mutta laskuri antaa tarkemman kuvan nettovarallisuuden vaikutuksesta verotukseen listaamattomissa yhtiöissä.
Kauanko pitää omistaa osake, että saa osingon?
Osingon saaminen edellyttää tietynlaista omistusaikaa, mutta vaatimus ei ole yhtä tiukka kuin moni ehkä kuvittelee.
Osingon irtoamispäivä
Osingon irtoamispäivä on päivä, jona osake alkaa käydä kauppaa ilman oikeutta osinkoon. Tämä päivä on yleensä täsmäytyspäivää seuraava arkipäivä, ja osakkeen hinta laskee tyypillisesti irtoamispäivänä.
Täsmäytyspäivä ja omistusaika
Osake on omistettava täsmäytyspäivänä, jotta saat oikeuden osinkoon. Omistusaikaa ennen irtoamista ei vaadita tiettyä päivää pidempään – riittää, että omistat osakkeen täsmäytyspäivänä.
Osinkokalenterin seuraaminen
Nordnetin osinkokalenteri 2026 listaa osingonmaksupäivät ja täsmäytyspäivät tulevaisuudessa. Tämä auttaa suunnittelemaan, milloin kannattaa ostaa tai myydä osakkeita osinkokalenterin ympärillä.
Sijoittajan kannattaa seurata osinkokalenteria säännöllisesti, jotta voi ajoittaa ostot täsmäytyspäivän ympärille ja varmistaa osingoista nauttimisen.
Milloin osinko on verovapaata?
Verovapaus on eri asia kuin veroetu – se tarkoittaa, että tietty osa osingosta ei ole lainkaan verotettavaa tuloa.
Pörssiyhtiöiden verovapaa osuus
Pörssiyhtiöstä 85 prosenttia osingosta on verovapaata yksityishenkilölle. Tämä tarkoittaa, että vain 15 prosenttia osingosta sisältyy verotettavaan pääomatuloon. Veroa maksetaan siis 25,5 prosentin mukaan vain tuosta 15 prosentin osuudesta.
Listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko
Listaamattomasta yhtiöstä 8 prosenttia nettovarallisuudesta on verovapaata 150 000 euroon asti. Tämä on merkittävä etu verrattuna pörssiyhtiöihin, sillä verovapaan osingon osuus on suurempi suhteellinen osuus.
Verovapaus tietyille sijoittajaryhmille
Verovapaus koskee henkilökohtaista tuloa, ei yritysverotusta. Yritysmuotoiset sijoittajat, kuten osakeyhtiöt, verotetaan erikseen, eikä 85 prosentin verovapaus koske heitä samalla tavalla.
Arventon ja Bissen laskurit on päivitetty vuodelle 2026, ja ne huomioivat 8 prosentin nettovarallisuuden rajan ja 150 000 euron rajan. Summarum tarjoaa listaamattomien yhtiöiden laskennan erikseen.
Miten osinkolaskuria käytetään vuodelle 2026?
Osinkolaskurin käyttö on yksinkertaista, kun tiedät, mitkä tiedot tarvitset. Tässä vaiheittainen opastus.
Syötä osakkeiden määrä ja osinko per osake
Aloita syöttämällä osakkeidesi määrä ja yhtiön maksama osinko per osake. Nämä tiedot löydät yhtiön viimeisimmästä osavuosikatsauksesta tai osinkokalenterista.
Valitse yhtiön tyyppi (pörssi- vai listaamaton)
Valitse yhtiön tyyppi: pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö. Tämä valinta vaikuttaa siihen, mitä verosäännöksiä laskuri soveltaa laskelmaan.
Tarkastele verojen vaikutusta nettotuottoon
Laskuri näyttää brutto-osingon, veron osuuden ja nettotuoton. Tämä auttaa vertailemaan eri yhtiöiden todellista tuottoa verojen jälkeen.
Oikean laskurityökalun valinta vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka tarkasti eri yhtiöiden nettotuotto vastaa todellisuutta.
Voiko osingoilla elää?
Kysymys osingoilla elämisestä on monen sijoittajan unelma. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi kuin markkinointimateriaalit antavat ymmärtää.
Tarvittava salkun koko
Nordnetin laskurin mukaan 500 000 – 1 000 000 euron salkku mahdollistaa osinkoelämän. Tämä perustuu keskimääräiseen 3–5 prosentin osinkotuottoon, mutta todellisuus riippuu yksittäisten yhtiöiden maksamista osingoista.
Osinkojen verotuksen vaikutus nettotuloon
Osingoista maksetaan veroa, mikä pienentää käteen jäävää summaa. Pörssiyhtiöistä saatu osinko on 85-prosenttisesti verovapaata, mutta loput 15 prosenttia verotetaan 25,5 prosentin mukaan.
Esimerkki 100 000 euron sijoituksen osinkotuotosta
Jos sijoitat 100 000 euroa yhtiöön, joka maksaa 4 prosentin osinkoa, bruttotuotto on 4000 euroa vuodessa. Veron osuus on noin 153 euroa (15 % × 4000 € × 25,5 %), jolloin nettotuotto on noin 3847 euroa eli noin 320 euroa kuukaudessa.
Suurempi salkku, kuten 500 000 – 1 000 000 euroa, tuottaa Nordnetin laskurin mukaan keskimäärin 15 000 – 50 000 euroa vuodessa ennen veroja, mikä riittää osinkotuottojen osittaiseen elämiseen, mutta ei välttämättä kaikkiin kuluihin.
Osinkoverotuksen vertailu: pörssiyhtiö vs. listaamaton yhtiö
Kolme verotustapaa, kolme erilaista lopputulosta. Pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus poikkeaa merkittävästi toisistaan, ja erot tulevat esiin erityisesti suurilla summilla.
Tämä taulukko auttaa hahmottamaan, kuinka eri tekijät vaikuttavat lopulliseen nettotuottoon eri yhtiötyypeissä.
| Verotustekijä | Pörssiyhtiö | Listaamaton yhtiö (≤ 8 % nettovarallisuus) | Listaamaton yhtiö (> 8 % nettovarallisuus) |
|---|---|---|---|
| Verovapaa osuus | 85 % | 75 % (150 000 € asti) | 25 % |
| Veronalainen osuus | 15 % | 25 % (150 000 € asti) | 75 % |
| Pääomatulovero | 25,5 % | 25,5 % | 25,5 % |
| Ennakonpidätys | Ei ennakonpidätystä | 7,5 % (150 000 € asti) | 28 % |
| Ansiotulovero mahdollinen | Ei | Ei | Kyllä (yli 8 % arvosta) |
Neljä tietoa, yksi johtopäätös: listaamattomien yhtiöiden verokohtelu on monimutkaisempi, mutta 8 prosentin nettovarallisuussäännön puitteissa se voi olla jopa edullisempi kuin pörssiyhtiöiden verotus tietyillä tasoilla.
Sijoittajan kannattaa vertailla laskennallisesti, kuinka suuri osa osingosta jää käteen eri yhtiötyypeissä, sillä verokohtelu vaikuttaa merkittävästi nettotuottoon.
Osinkolaskurin käytännön vaiheet
Osinkolaskurin tehokas käyttö vaatii oikeat lähtötiedot. Tässä ovat vaiheet, joilla pääset alkuun.
- Kerää tiedot: Tarvitset osakkeiden määrän, osingon per osake ja yhtiön tyypin. Nämä tiedot löytyvät yhtiön viimeisimmästä osavuosikatsauksesta.
- Valitse laskurityökalu: Arvento, Bisse, Summarum ja Hyötysovellus tarjoavat laskureita eri tarpeisiin. Valitse työkalu, joka sopii yhtiön tyyppiin.
- Syötä tiedot: Kirjoita osakkeiden määrä, osinko per osake ja yhtiön tyyppi laskuriin.
- Tarkista tulos: Vertaile laskurin antamaa nettotuottoa eri yhtiöiden välillä. Huomioi myös ennakonpidätys.
- Suunnittele sijoitus: Käytä tulosta apuna päättäessäsi, mihin yhtiöihin sijoitat ja kuinka suuren salkun rakennat.
Osinkoverotuksen plussat ja miinukset
Hyödyt
- Pörssiyhtiöiden 85 % verovapaus pienentää verorasitusta merkittävästi
- Listaamattomien yhtiöiden 8 % sääntö tarjoaa edullisen verokohtelun tietyissä tilanteissa
- Osinkolaskurit tekevät vertailusta helppoa ja nopeaa
- Osingot ovat säännöllinen tulonlähde pitkäaikaiselle sijoittajalle
- Verovapaus kannustaa pitkäjänteiseen sijoittamiseen
Haitat
- Osingot eivät ole taattuja – yhtiö voi leikata tai poistaa osingon taloudellisen tilanteen muuttuessa
- Listaamattomien yhtiöiden verotus on monimutkaisempaa ja vaatii tarkkaa laskentaa
- Yli 150 000 euron osingot listaamattomista yhtiöistä verotetaan kovemmin
- Osinkokalenterin ajoitus vaatii huolellista suunnittelua
- Osakekurssin lasku irtoamispäivänä voi syödä osingon tuoton
Osinkotuoton aikajana vuodelle 2026
Osinkosijoittamisen aikajana koostuu useista vaiheista, jotka kannattaa pitää mielessä vuoden aikana.
Tämä aikajana auttaa sijoittajaa hahmottamaan, milloin eri vaiheet toteutuvat ja mitä kannattaa seurata.
| Ajankohta | Tapahtuma |
|---|---|
| 2025 | Viimeinen vuosi ennen vuoden 2026 veromuutoksia |
| 2026 | Osinkolaskuri päivitetty vuodelle 2026, veroprosentit ja rajat voimassa |
| Tammikuu 2026 | Ensimmäiset osingot maksetaan vuodelle 2026 |
| Yhtiökokouskausi (kevät) | Osinkoehdotukset vahvistetaan, uudet laskelmat |
| Joulukuu 2026 | Viimeiset osingot vuodelle 2026 ennen seuraavaa verovuotta |
Vahvistetut ja epäselvät tiedot osinkoverotuksesta
Osinkoverotuksesta tiedetään paljon, mutta jotkin asiat vaativat tarkennusta. Tässä katsaus siihen, mikä on varmaa ja mikä vaatii huomiota.
Vahvistetut faktat
- Pörssiyhtiöiden osingoista 85 % on verovapaata (Veronmaksajain Keskusliitto)
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa on 8 % nettovarallisuusraja (Vero.fi)
- Osingon irtoamispäivä on täsmäytyspäivän jälkeinen päivä, jolloin osake alkaa käydä kauppaa ilman osingonoikeutta (Nordnet)
Epäselvät asiat
- Tulevat verolakimuutokset voivat vaikuttaa osinkoverotukseen tulevaisuudessa
- Yksittäisen yhtiön osingon määrää ei voida taata etukäteen
- Osinkolaskureiden tarkkuus riippuu syötetyistä tiedoista
Asiantuntijanäkemykset osinkoverotuksesta
Osinkolaskuri on välttämätön työkalu jokaiselle sijoittajalle, joka haluaa vertailla pörssi- ja listaamattomien yhtiöiden todellista tuottoa. Arventon laskuri huomioi 8 % nettovarallisuuden rajan ja 150 000 euron rajan, mikä tekee vertailusta käytännöllistä.
– Arvento-osinkolaskuri (arvento.fi)
Listaamattomien yritysten osinkoverolaskuri käyttää lähtökohtana yrityksen nettovarallisuutta ja 8 %:n sääntöä. Tämä on oleellinen tieto, kun vertaillaan eri sijoitusvaihtoehtoja.
– Summarum-verolaskuri (summarum.fi)
Näin paljon sijoituksia sinulla tulee olla, jotta voit elää osingoilla. Nordnetin laskurin mukaan 500 000 – 1 000 000 euron salkku mahdollistaa osinkoelämän keskimääräisellä 3–5 prosentin tuotolla.
– Nordnet (nordnet.fi)
Sijoittajan tulevaisuuden näkymät osinkoverotuksessa
Osinkoverotus on Suomessa suhteellisen edullista verrattuna moniin muihin maihin, ja 85 prosentin verovapaus pörssiyhtiöistä tekee osakesäästämisestä houkuttelevan vaihtoehdon pitkäaikaiselle sijoittajalle. Listaamattomien yhtiöiden verovapaus 150 000 euroon asti tarjoaa lisäetua yrittäjille ja pienomistajille.
Käytännössä sijoittajan kannattaa vertailla eri yhtiöitä osinkolaskurin avulla ja huomioida paitsi osingon suuruus, myös verotuksen vaikutus nettotuottoon. Paras valinta riippuu sijoitushorisontista, riskinsietokyvystä ja siitä, kuinka suuren salkun olet rakentamassa.
Osingoilla eläminen on mahdollista, mutta se vaatii merkittävän pääoman ja huolellista suunnittelua. Nordnetin laskurin mukaan 500 000 – 1 000 000 euron salkku tuottaa keskimäärin 15 000 – 50 000 euroa vuodessa ennen veroja, mikä riittää joihinkin elämiseen, mutta ei välttämättä kaikkiin kuluihin.
Sijoittajan kannattaa käyttää osinkolaskuria vertaillessaan eri yhtiöitä ja huomioida, että pörssiyhtiöiden 85 prosentin verovapaus tekee osakesäästämisestä houkuttelevan vaihtoehdon verrattuna listaamattomiin yhtiöihin tietyissä tilanteissa.
Aiheeseen liittyvää: Palkkaa vai osinkoa laskuri 2026 – Yrittäjän verosäästö · Yrittäjäeläke laskuri – Laske YEL-maksu ja työtulo 2025
summarum.fi, yritystulkki.fi, arvento.fi, mandaatti.fi, sijoittaja.fi
Voit myös vertailla osinkojen verotusta tarkemmin osinkoverotuslaskuria 2026 avulla.
Usein kysytyt kysymykset
Miten osinkolaskuri eroaa pörssi- ja listaamattomille yhtiöille?
Osinkolaskuri huomioi eri verosäännöt pörssiyhtiöille ja listaamattomille yhtiöille. Pörssiyhtiöissä 85 % osingosta on verovapaata, kun taas listaamattomissa yhtiöissä verovapaus riippuu nettovarallisuudesta ja 150 000 euron rajasta. Laskurin täytyy siis tunnistaa yhtiön tyyppi ja soveltaa oikeaa kaavaa.
Tarvitaanko osinkolaskuriin yhtiön tilinpäätöstiedot?
Osinkolaskuriin tarvitaan osakkeiden määrä, osinko per osake ja yhtiön tyyppi. Tilinpäätöstietoja ei välttämättä tarvita suoraan, mutta ne auttavat ymmärtämään osingon määräytymisen taustaa. Osingon määrä vahvistetaan yhtiökokouksessa.
Mitä tarkoittaa 8 % nettovarallisuuden raja osinkoverotuksessa?
8 % nettovarallisuuden raja tarkoittaa, että listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on verovapaata, kunhan se on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Tämä 8 % lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta ja osakkeiden määrästä. 150 000 euron raja ylittyessä verovapaus pienenee.
Voinko käyttää samaa laskuria eri vuosille?
Kyllä, mutta laskurin tiedot täytyy päivittää kunkin vuoden veroprosenttien ja rajojen mukaan. Arventon ja Bissen laskurit on päivitetty vuodelle 2026, mutta vanhemmille vuosille löytyy vastaavia laskureita.
Miten osinkolaskuri huomioi huojennetun osingon?
Huojennettu osinko tarkoittaa listaamattoman yhtiön verovapaata osinkoa 8 % nettovarallisuudesta. Osinkolaskuri laskee, kuinka paljon osingosta on verovapaata ja kuinka paljon veronalaista pääomatuloa tai ansiotuloa. Laskuri huomioi myös 150 000 euron rajan.
Onko osinkolaskuri ilmainen?
Kyllä, useimmat osinkolaskurit ovat ilmaisia. Arvento, Bisse, Summarum ja Hyötysovellus tarjoavat ilmaisia laskureita, jotka auttavat vertailemaan osinkotuottoa ja verotusta eri yhtiöiden välillä.
Miten saan tarkimman tuloksen osinkolaskurilla?
Tarkin tulos saadaan syöttämällä oikeat tiedot: osakkeiden määrä, osinko per osake ja yhtiön tyyppi. Varmista myös, että laskuri on päivitetty vuodelle 2026, jotta veroprosentit ja rajat ovat ajan tasalla. Summarum ja Arvento tarjoavat tarkkoja laskureita.