Velkakirja on kirjallinen todiste velan olemassaolosta, jossa velallinen tunnustaa saaneensa lainaa velkojalta. Suomessa velkakirjalaki (622/1947) säätelee näiden asiakirjojen oikeudellista asemaa, ja yksityishenkilöiden välisten lainojen keskikorko on noin 5,2 % (Suomen Pankki, 2025). Tässä oppaassa saat konkreettiset ohjeet velkakirjan tekemiseen, tiedät milloin se on pätevä ja miten vältät yleisimmät oikeusriskit.
Yleisin velkakirjan tyyppi: Tavallinen velkakirja (nimetylle henkilölle)
Lainojen keskikorko (2025, Suomen Pankki): 5,2 % (uudet kulutusluotot) (Suomen Pankki)
Velkakirjan vanhentumisaika: 3 vuotta eräpäivästä (yleinen velkakirja) (Laki.ai)
Verohallinnon vaatimus kotitalousvähennyksestä: Velkakirja vaaditaan yli 1 000 € lainoissa (Verohallinto)
Pikakatsaus velkakirjaan
Vahvistetut faktat
- Velkakirjalaki (622/1947) säätelee velkakirjojen oikeudellista asemaa Suomessa (Laki.ai).
- Velkakirja on kirjallinen todiste velan olemassaolosta, ja se voi olla joko nimetylle henkilölle tai haltijalle (Suomi.fi).
- Verohallinto voi pyytää velkakirjaa selvittäessään yksityishenkilön välistä velkaa tuloverotuksessa (Verohallinto).
Mikä on epäselvää
- Tarvitaanko todistajia velkakirjan pätevyyteen? Oikeuskäytäntö ei edellytä, mutta se voi vaikuttaa näyttötaakkaan.
- Kuinka pitkäksi aikaa velkakirja on voimassa ilman takaisinmaksua? Velkakirjassa mainittu eräpäivä ratkaisee, mutta vanhentuminen on 3 vuotta yleisessä velkakirjassa.
Aikajanasignaali
- Velkakirjalaki on vuodelta 1947 eikä sitä ole päivitetty kokonaisuudessaan (Laki.ai).
- Kuluttajansuojalain muutokset (esim. korkokattolaki 2019) eivät suoraan koske yksityishenkilöiden välisiä velkakirjoja (Finanssivalvonta).
Mitä seuraavaksi
- Lataa ilmainen velkakirjapohja ja täytä lainan tiedot.
- Varmista, että velkakirja on päivätty ja molempien osapuolten allekirjoittama ennen lainan maksamista.
- Jos laina on yli 1 000 €, harkitse todistajien käyttöä oikeusturvan parantamiseksi.
Mitä velkakirja tarkoittaa?
Velkakirja on juridisesti sitova asiakirja, joka todistaa velan olemassaolon ja sen ehdot. Suomen lainsäädännön mukaan velkakirja on pätevä, vaikka sille ei ole laissa asetettu yksityiskohtaisia muotovaatimuksia (Aatos).
Velkakirjalain määritelmä
Velkakirjalaki (622/1947) on keskeinen säädös, joka määrittelee velkakirjan oikeudellisen aseman. Lain mukaan velkakirja on kirjallinen sitoumus, jossa velallinen tunnustaa maksuvelvollisuutensa (Suomi.fi).
Tavallinen vs. juokseva velkakirja
Tavallinen velkakirja on nimetylle henkilölle annettu todiste maksuvelvollisuudesta. Juokseva velkakirja on haltijalle tai siirtokelpoinen, kuten shekki. Ero on merkittävä: tavallisessa velkakirjassa maksu väärälle henkilölle voi tietyissä olosuhteissa vapauttaa velallisen vastuusta (Laki.ai). Tee aina tavallinen velkakirja, ellet tietoisesti tarvitse siirtokelpoista versiota. Finanssivalvonta valvoo lainantarjoajia ja muistuttaa, että yksityishenkilöiden välisissä lainoissa korko on vapaasti sovittavissa (Finanssivalvonta).
Miten tehdään velkakirja?
Konkreettinen ohje: Velkakirjaan on merkittävä lainasumma, eräpäivä, korko ja osapuolet. Ilmaisia pohjia on saatavilla esimerkiksi Arventolta.
Pätevässä velkakirjassa tulisi olla seuraavat tiedot: velkojan ja velallisen koko nimi, henkilötunnus tai syntymäaika ja osoite, velan määrä euroina, korkoehdot, eräpäivä, päiväys ja allekirjoitukset (Aatos).
Valmiit velkakirjapohjat
Voit käyttää valmista pohjaa, kuten Arventon ilmaista mallia. Täytä lainan tiedot huolellisesti ja varmista, että molemmat osapuolet ymmärtävät ehdot. Alle 1 000 € lainassa riittää yksinkertainen kirjallinen sopimus.
Toimi näin: Lataa pohja, täytä summa ja ehdot, tulosta kaksi kappaletta ja allekirjoittakaa molemmat.
Milloin velkakirja on pätevä?
Velkakirja on oikeudellisesti pätevä, kun velallinen on allekirjoittanut sen. Velkojan allekirjoitus ei ole pakollinen, mutta se on erittäin suositeltava (Minilex).
”Velkakirja on pätevä, vaikka sitä ei olisi päivätty tai todistettu. Kuitenkin todistajat helpottavat riitatilanteessa näytön arviointia.”
– Minilex
Velallisen allekirjoituksen merkitys
Velallisen allekirjoitus on välttämätön. Ilman sitä velkakirja ei ole sitova. Allekirjoituksen aitous voi olla keskeinen kysymys riitatilanteessa (Minilex).
Todistajien vaikutus pätevyyteen
Velkakirjan pätevyys ei edellytä todistajia. Todistajat tekevät kuitenkin riitatilanteesta helpommin todistettavan. Jos lainasumma on suuri, hanki 1–2 todistajaa.
Pitääkö velkakirja toimittaa verottajalle?
Velkakirjaa ei tarvitse automaattisesti toimittaa Verohallinnolle, mutta verottaja voi pyytää sitä tuloverotuksessa, jos teet vähennyksiä (esim. kotitalousvähennys). Yksityishenkilöiden välisestä velasta on esitettävä kirjallinen selvitys (Verohallinto).
”Verohallinto vaatii velkakirjan, jos yksityishenkilöiden välistä lainaa käytetään vähennyksen perusteena. Lainanantajan on pystyttävä osoittamaan, että kyse on lainasta, ei lahjasta.”
– Verohallinto
Vinkki: Säilytä velkakirjaa ja maksutositteita vähintään 3 vuotta eräpäivän jälkeen. Näin turvaat oikeutesi mahdollisessa riitatilanteessa. Finanssivalvonta muistuttaa, että kulutusluottojen korkokatto on 20 %, mutta yksityishenkilöiden välillä korko on vapaasti sovittavissa (Finanssivalvonta).
Saako omalle lapselle lainata rahaa?
Kyllä, lapselle lainaaminen on sallittua ja yleistä. Velkakirja vähentää veroriskejä, jos laina on alle lahjaverorajan (5 000 € kolmen vuoden aikana). Jos lainaa ei makseta takaisin, lahjaverotus voi tulla kyseeseen (Verohallinto).
”Yksityishenkilöiden välisten lainojen keskimääräinen korko on tyypillisesti 5–8 %. Tämä on merkittävästi matalampi kuin pankkien kulutusluotoissa, mutta lainanantajan on syytä kirjata korkoehdot selkeästi velkakirjaan.”
Vahvistetut faktat
- Velkakirjalaki (622/1947) on voimassa Suomessa (Laki.ai).
- Velkakirja on pätevä, jos velallinen on allekirjoittanut sen ja lainan määrä on yksilöity (Minilex).
- Verohallinto voi vaatia velkakirjaa yksityishenkilöiden välisestä velasta (Vero.fi).
- Tavallinen velkakirja on nimetylle henkilölle annettu todiste maksuvelvollisuudesta (Suomi.fi).
Mikä on epäselvää
- Todistajien tarpeellisuus riippuu tapauksesta; oikeuskäytäntö ei ole yksiselitteinen.
- Velkakirjan vanhentumisaika voi vaihdella eräpäivän ja maksusuunnitelman mukaan.
fi.wikipedia.org, minilex.fi, zmarta.fi, osakasriidat.fi, oikeusasematieto.fi
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on tavallisella ja juoksevalla velkakirjalla?
Tavallinen velkakirja on nimetylle henkilölle, juokseva velkakirja on haltijalle tai siirtokelpoinen (esim. shekki).
Voinko tehdä velkakirjan ilman todistajia?
Kyllä, velkakirja on pätevä ilman todistajia. Todistajat helpottavat kuitenkin riitatilanteessa.
Pitääkö velkakirja rekisteröidä jossakin?
Ei, velkakirjaa ei tarvitse rekisteröidä. Se on yksityisten välinen sopimus.
Pitääkö velkakirjassa olla velkojan allekirjoitus?
Velallisen allekirjoitus on oikeudellisesti välttämätön. Velkojan allekirjoitus ei ole pakollinen, mutta se on erittäin suositeltava.
Miten velkakirja vaikuttaa verotukseen?
Verohallinto voi pyytää velkakirjaa verotusta varten, ja se on esitettävä, jos tehdään vähennyksiä esim. kotitalousvähennyksestä.
Lue myös: Lainan takaisinmaksuturva – hinta, ehdot ja vertailu | Rahoitus – mitä se on ja miten valita oikea vaihtoehto